Gör du inte som jag

Jaa-a, säg det...

Kumman sinä tekisit lentomatkaa suunnitellessasi ensin: tilaisit lentoliput kyseiselle päivälle vai tarkistaisit paikalliset bussiaikataulut matkapäiväsi aamulle? Niin, minäkin otaksuin ensimmäisen vaihtoehdon olevan kannatettavin. Se olikin virheeni numero yksi, josta päivän painajainen lukuisine muine virheineen alkoi. Eipä tullut mieleenikään, että Siemensin tehtaalle päivittäin kuulemma liki 200 vuoroa ajavat bussit lepäilevät arkipyhäaamuisin. Lentoni oli määrä lähteä kello 10.20, mutta ainoa mahdollinen bussi näköjään lähtikin jo ennen ensimmäisenkään linnunlaulun piipitystä. Oppitunti nro 1: Tarkista pikkukylässä asuessasi pyhäpäivän bussiaikataulut ennen lentolippujen hankintaa, ääliö!


04:30 Hop, ylös ja heräämään. Bussi starttaa Berglagstorgetilta 05.30, jonne on vartin kävelymatka. Varmuuden vuoksi on hyvä olla tietysti riittävän ajoissa paikalla, eiksni?
05:00 Pihalle &%¤ jäiseen ilmaan selkeästi liian kevyessä vaatetuksessa. No, bussissa ja lentoasemalla on lämmin. Oppitunti nro 2: Palaa takaisin noutamaan lisävaatteita, jos jo ulko-ovella jäädyt.

05:15 Jee, vain minä ja Berglagstorget.

05:25 Jee, vain minä, Berglagstorget, puuttuva bussi ja mies toisella puolella toria jollain muulla pysäkillä. Siis olenko edes oikealla pysäkillä?
05:27 Juoksu tien toiselle puolelle ja yhtä nopeasti takaisin. Nuori mies vahvistaa aikaisemman pysäkkini oikeaksi ja saman tekee paikalle kaartava bussi.
05:30 Huh, hyvä juttu. Olen oikeassa bussissa ja mikä parasta, se tosiaan lähtee.
05:35 Ei hitossa, tämä bussihan hei menee kotitaloni viertä kulkevaa katua - Oppitunti nro 3: Älä jätä tarkistamatta bussisi kulkureittiä.
05:50 Onpa ihania järvenrantamaisemia! Taloja mielettömän upeilla paikoilla, takaovelta suoraan omalle venelaiturille... ja näköjään etuovelta bussipysäkille. No aika lähellä tietä ovat. Etenkin tuo ulkouima-allas, jonka vuolukivireunukselta näyttää olevan parikymmentä metriä tähän pysäkille. Kiintoisa rakennusratkaisu!

06:10 Jihuu, Norrköpingin Centralstationilla ollaan! Onpa taas kiva pääsiäispuu, siitä täytyy ottaa kuva. Ja vieressä näyttää olevan näköjään paikan ainoa avoinna oleva paikka, aseman kahvio. Pitäisiköhän poiketa siinä? Äh, mitä suotta. Menen suoraan lentoasemalle ja juon siellä aamukahvit kaikessa rauhassa. Oppitunti nro 4: Älä ikinä, ikinä ohita aamun kahviota, joka on auki. Mene sisään ja PYSY SIELLÄ!!
06:13 Takseja on pitkä rivi, joten loikka ensimmäisen kyytiin.
06:25 - Näyttää epäilyttävältä, toteaa ultranopeasti puhuva taksikuski osoittaessaan pilkkopimeää lentoasemaa. No älä, niin minustakin... Päätän astua ulos jo käsittämättömän tuuliseksi ja kylmäksi muuttuneeseen ulkoilmaan. Taksi häipyy. Oppitunti 5: Älä päästä missään olosuhteissa seutukunnan ilmeisesti ainoaa toista elävää ihmistä käsistäsi ennenkuin saat hänen avullaan varmistettua lentokentän aukioloajat.
06:26 Kävelen liukuovien luokse. Siis ihan tosissaan, voiko lentoasema muka olla tähän aikaan hei kiinni ja lennonjohtotorni pimeänä?
06:30 Vissiin sitten voi.
06:31 No, varmaankaan en voi kyllä tässä vain seisoa, sillä jäädyn. Jospa kävelisin tässä hiukan ja odottelen. Varmaan avaavat sitten seiskalta.
07:00 No eivät todellakaan avaa. Siis... olenko edes oikealla lentokentällä?? Onko lippuni varattu väärälle päivälle? Ei oo todellista! Mikä teksti noissa liehuvissa lipuissa lukee?
07:01 Ei, liput ja kenttä ovat aivan oikeat. Vielä kun saisi taiteltua ne takaisin reppuun ilman, että jäykistyneet sormeni katkeavat. Siis kenen nämä tunnottomat kädet ovat? Oppitunti 6: Hanki villatumput ja kuljeta niitä mukanasi kesät, talvet säästä riippumatta. Hanki myös se pipa, vaikka tiedät näyttäväsi vielä entistäkin idiootimmalta se päässäsi ja hiustesi muistuttavan vesikasvia otettuasi sen pois.
07:10 Kauhean tylsiä lentoaseman pihapiirejä ne rakentavatkin, saisi olla jotain aktiviteettia tässä pihalla. No, varmaan puolelta avaavat ovet. Kierrän nyt sitten tätä parkkialuetta edelleen ympäri, koska paikallaan en voi tuulen vuoksi seistä. Laittaisin puhelimesta musiikit soimaan, mutta kädet ovat niin jäässä, että tiedän tiputtavani toosan maahan, jos yritänkään tavoitella sitä taskustani. Antaa olla, voin hyräillä vaikka itse jotain kivoja lauluja tässä... hmm, lähinnä tulee nyt kyllä mieleen "Rati riti ralla", "Lentäjän poika" ja mikä se oli se laulu, jossa mainittiin jotain kuoleman porteista...?
07:20 Hei, ovien eteen kaartaa ilmeisesti lentokenttäbussi! Se tarkoittaa siis sitä, että ovien on pakko aueta puolelta. Fantastista!

Vill du ha upplevelser, res med mig...

07:30 Ei oo totta, ovet pysyvät kiinni!
07:31 Nyt on niin, että tulen menehtymään tänne kylmyyteen. Ja jos en menehdy, mikä alkaa olla jo suorastaan toivottava vaihtoehto, niin minulta tullaan poistamaan sairaalassa sekä sormet että varpaat tajuttomana maatessani. Aivotoiminta onkin menetetty selvästi jo ihan alunperinkin. Mikähän oli hypotermian raja, se alkaa varmaan olla lähellä, sillä en pysty enää ajattelemaan selkeästi. No, onneksi menehdyn sitten varmaan parhaassa mahdollisessa paikassa, onhan matkailu aina ollut erittäin lähellä sydäntäni. Nyt se on sitä sitten ihan kirjaimellisesti. Oppitunti 7: Hanki jokin muu mielenkiinnon kohde kuin ulkomaat tai kielet. Maanviljely?
07:40 Toivottavasti saavat jaettua sitten ne tuliaiset tasan ilman tappelua.
07:46 Miten saatoin hei olla näin typerä?
07:55 Joku tyyppi ajaa näköjään parkkialueelle, minkä tosin erotan vain hämärästi jäätyneiden silmäluomieni välistä. Tai sitten näen jo harhoja - eikös sekin kuulunut hypotermiaan, mitä? Ihan kuin se avaisi tuolla kaukaisuudessa jotain portteja, siis voiko olla? Ei hitsi, jään sittenkin ehkä eloon!
07:59 Liukuovi aukeaa, hyvä Luoja!!
08:00 Astun sisään lentoasemalle. Olen niin jäässä, että yrittäessäni kysyä oven avaajalta avaavatko he aina vasta kello 8, en saa mieleeni edes sitä, miten sanotaan luku "kahdeksan". Nainen luulee varmaan minun olevan joku narkomaani, sen verran epäilyttävältä taatusti soperrukseni ja hillitön tärinä vaikuttavatkin. Ei se mitään, menen rohkeasti narkomaanin elkein lähimpään vessaan ja telakoidun kiinni patteriin. OMG, olen pelastunut!

08:10 En kehtaa kyllä enää olla täällä veskissä, pakko mennä tuonne aulaan.
08:11 Niinpä, mikään kahviokaan ei ole auki. Ainoa aukioleva näyttää olevan tuon turvatarkastuksen jälkeen.
09:20 Lähtöselvitystiski ja turvatarkastuspiste avataan. Olen edelleenkin niin jäässä ja jatkan tärisemistä, että parinkymmenen metrin päässä seisoskelevat turvatarkastajat vilkuilevat minua epäilyttävästi. Puren hampaat kiinni huuliin saadakseni niiden kalinan loppumaan ja purjehdin jäisenä heidän ohitseen lentolippu käsissäni. Varmaan jäätyivät ohikävelystäni koko porukka.Ihanaa olla kerrankin näin viileän tyylikäs!
09:35 Kahvikupillinen lämmittää elimistöäni uskomattoman ihanasti ja tiedän, että tätäKÄÄN seikkailua en tule unohtamaan.
10:20 Istun koneessa ja tiedän blogiotsikon osuneen täysin oikeaan, tunnen itseni: Det var en gång ett äventyr!