maanantai 4. kesäkuuta 2012

Snipp, snapp, snut – och så var sagan slut


Nyt ihan standardisti sitten tässä...


Seikkailut on tältä erää seikkailtu.


Norrköpingistä Helsinkiin suuntaava lentokone nostaa nokkansa kohti pilviä parin tunnin kuluttua yhtä onnellista opiskelijaa ja hänen edelleenkin melkoisen painavaa matkalaukkuaan pulskempana. Taitaa olla edessä ylipainomaksut, juu... Laukun siis, ei ehkä omani, vaikka kiitettävästi täydensinkin Karkkirotta-tilastoja.

Kolmen kuukauden aikana sain ne kokemukset mitä halusinkin. Sain kokeilla asumista ja työntekoa ulkomailla sekä parantaa ohessa kielitaitoa. Kaikesta jäi paljon hyvää muisteltavaa ja kerrottavaa, tämä oli selkeästi minun juttuni. Lähdenkö siis joskus elämässäni uudestaan matkaan, jos tilaisuus ilmaantuu? Todennäköisesti :)

...ja tässä se oikea tunnelma :)

Tässä iässä tuleekin jo mieleen silloin tällöin, ettei elämä tule jatkumaan loputtomiin. Tylyä, mutta totta: haaveensa joko toteuttaa elämänsä aikana tai sitten ei. Minä valitsin tässä kohden ensimmäisen vaihtoehdon ja sain onnekseni myös mahdollisuudet sen toteuttamiseen. Siitä saan olla kiitollinen.

"Parempaa aika odotellessa" ovat monen pitkäaikaiset unelmat jääneet ikiajoiksi toteuttamatta kyseisen paremman hetken loistaessa sittenkin koko loppuelämän poissaolollaan. Minä aion vanhainkodissa (ulkomailla, tietysti) maljaa kohottaen todeta, että olen elänyt siten kuin halusinkin.Tervetuloa kylään sinne jonnekin, juodaanko maljat yhdessä?

Välittyköön viimeinen kannustukseni omien tavoitteiden toteuttamiseen itse kullekin alla olevan ihastuttavan, tunnetun kappaleen välityksellä - eiköhän siinä se kaikki oleellinen ajatuksistani hyväksi lopuksi ole :)

Kiitos ihan kaikille blogia matkan varrella urhoollisesti seuranneille, ha det så bra <3 !


... ja sen pituinen se.




perjantai 1. kesäkuuta 2012

Tack för den här tiden!

Helt underbart. Spännande. Kanonfint. Häftigt. Hmm... Coolt. Suveränt?

Vaikeaa on löytää yhtä tai vain kahtakaan sanaa, jotka riittäisivät kuvaamaan tätä kerrassaan hienoa kokemustani länsinaapurin huomassa. Kokemusrepussa matkaa kotiin kaiken omin silmin nähdyn ja kuullun lisäksi mahdottoman paljon uusia kiintoisia teoreettisia viitekehyksiä ja metodeja käytettäväksi. Suurin osa sellaisia, joita tuskin olisin vastaavansuuntaisessa basic-harjoittelupaikassa koskaan saanut, sillä osasta ei ollut kuullut edes oma ohjaava opettajani, joka sentään on taatusti enemmän kuin pitkän linjan ammattilainen. Tästä suuri kiitos erinomaisen työn tehneelle, alansa huikealle kehittäjätaholle, Mogårdille. Ni är underbara, faktiskt! Fantastiska ni <3 Hoppas vi ses igen någon gång i framtiden :) Ett stort tack till alla! 



Och det gjorde jag, faktiskt...

Tässä kohden on varmasti syytä kiittää myös muita tahoja, jotka tavalla tai toisella ovat olleet mukana mahdollistamassa hienoa seikkailuani. Aivan ensimmäisenä ehdottomasti isoin ja vailla rajoja oleva kiitos kuuluu luonnollisestikin kotiväelle, joka uskalsi päästää jonkinasteiseen toilailuun ja höpsöilyyn taipuvaisen äidin/vaimon perinteistä kahta viikkoa hieman pidemmälle retkelle - huomaatteko muuten, olen jäänyt eloon vastoin kaikkia todennäköisyyslaskelmianne! Nuorisojoukkojen vahdiksi jäänyt aviomies on varsin ansiokkaasti huolehtinut yhteisten lemmikkiemme ruokinnasta, (häkki-)kuljetuksista ynnä muista Never ending -kotisysteemeistä. Erityisen suuri plussapiste tilille tulee muuten siitä kuivausrummusta, jonka hän kävi melko nopsaan poistumiseni jälkeen hankkimassa :) Fiksu mies! Enpä uskalla arvellakaan, mitä muita hienouksia kotiimme olisi ilmestynytkään, jos taipaleeni olisi vielä jatkunut. Pitäisiköhän kokeilla...? Riisikeitin ois aika kiva.

Suuret kiitokset kuuluvat myös opiskelijaryhmämme kaksoiskansalaisuuden vuoksi sekä JAMKille että TAMKille:

JAMK-Pirjo ja TAMK-Tepa tsemppasivat kiitettävästi hankkimaan harjoittelupaikkaa, näköjään se tuotti tulosta. Siinäkin vaiheessa, kun itse ajattelin karheana jo unohtaa koko homman, tyrkkivät  opet ansiokkaasti eteenpäin. Kiitti vaan <3 !
Kiitos myös kansainvälisyyspuolen työmyyrille Armille, Katrille ja Sinille, jotka vauhdittivat hienosti aivan törkeästi mattimyöhäisen Free mover -opiskelijan taivalta ja mahdollistivat näin seikkailuni toteutumisen. Pakko kyllä sanoa, että hiki tuli myös itselleni niitä kuponkeja pikavauhtia täytellessä, joten olemme varmaan sujut siinä suhteessa...
Ruåtsinåpe Tomille kiitos varsinaisen alkusysäyksen koko Ruotsi-hommalle antaneesta hauskasta ja nyt aivan käytännössäkin varsin hyödylliseksi osoittautuneesta kurssista, kannustuksesta sekä avusta alkuvalmistelujen aikana. Kiva, että aivan ilmeisesti jaksoit aina ne melkoisen pitkätkin postit lukea :) On vähän vaikeuksia tuossa lyhytsanaisuudessa, juu-u.
TAMKin Sarille kiitos siitä, että suostui ottamaan minut vielä juuri lähdön kynnyksellä mukaan osaltani vajaaksi jääneelle ruotsin puhekurssille viimeistelemään valmiuksia. Niin hauskaa en muista millään live-oppitunnilla tähän mennessä olleenkaan, nauroin itseni ihan tärviölle :D  Hei TAMK, älkää sitten ihmeessä luopuko ainakaan siitä kurssista, jos haluatte lisätä opiskelijoidenne henkistä hyvinvointia!

Paljon kiitoksia myös kaikille muille, jotka olette kuuluneet "tukiryhmääni". Saamani viestit ja käydyt Skype-keskustelut ovat olleet enemmän kuin timantin arvoisia. En uskalla kuvitellakaan miltä tuntuisi, jos saman harjoittelun olisin suorittanut 80-luvulla. Olisi varmaan mennyt liki pari viikkoa pelkkään postin kuljetukseen per käsin kirjoitettu kirje ja viimeiset tukiviestit eivät olisi koskaan edes tulleet perille. Sou thänks! <3

Just det...ni kan inte föreställa er vad jag tänkte på då såg det här i april kl 07:59

Vaikka ehkä siltä vaikuttaa, niin tämä ei ollut silti vielä se ihan viimeinen kirjoitus. Loppuhyvästelyn aika tämän blogin osalta koittaa maanantaina, kun reaaliaikaisesti ajattelin kirjoittaa lopputervehdyksen lentokentältä. Tämä tosin sillä varauksella, että a) kenttä on tosiaan tällä kertaa avoinna, b) edellisen kerran turvatarkastajat eivät ole painattaneet minusta "Ei sitä narkomaania tähän koneeseen" -julistetta sekä c) nettiyhteydet toimivat.

Joka tapauksessa alkaa olla jo lähes på återseende, mutta kerran vielä kieltonne päälle eli maanantaihin...  :)