Snipp, snapp, snut – och så var sagan slut

Nyt ihan standardisti sitten tässä...

Seikkailut on tältä erää seikkailtu.


Norrköpingistä Helsinkiin suuntaava lentokone nostaa nokkansa kohti pilviä parin tunnin kuluttua yhtä onnellista opiskelijaa ja hänen edelleenkin melkoisen painavaa matkalaukkuaan pulskempana. Taitaa olla edessä ylipainomaksut, juu... Laukun siis, ei ehkä omani, vaikka kiitettävästi täydensinkin Karkkirotta-tilastoja.

Kolmen kuukauden aikana sain ne kokemukset mitä halusinkin. Sain kokeilla asumista ja työntekoa ulkomailla sekä parantaa ohessa kielitaitoa. Kaikesta jäi paljon hyvää muisteltavaa ja kerrottavaa, tämä oli selkeästi minun juttuni. Lähdenkö siis joskus elämässäni uudestaan matkaan, jos tilaisuus ilmaantuu? Todennäköisesti :)

...ja tässä se oikea tunnelma :)

Tässä iässä tuleekin jo mieleen silloin tällöin, ettei elämä tule jatkumaan loputtomiin. Tylyä, mutta totta: haaveensa joko toteuttaa elämänsä aikana tai sitten ei. Minä valitsin tässä kohden ensimmäisen vaihtoehdon ja sain onnekseni myös mahdollisuudet sen toteuttamiseen. Siitä saan olla kiitollinen.

"Parempaa aika odotellessa" ovat monen pitkäaikaiset unelmat jääneet ikiajoiksi toteuttamatta kyseisen paremman hetken loistaessa sittenkin koko loppuelämän poissaolollaan. Minä aion vanhainkodissa (ulkomailla, tietysti) maljaa kohottaen todeta, että olen elänyt siten kuin halusinkin.Tervetuloa kylään sinne jonnekin, juodaanko maljat yhdessä?

Välittyköön viimeinen kannustukseni omien tavoitteiden toteuttamiseen itse kullekin alla olevan ihastuttavan, tunnetun kappaleen välityksellä - eiköhän siinä se kaikki oleellinen ajatuksistani hyväksi lopuksi ole :)

Kiitos ihan kaikille blogia matkan varrella urhoollisesti seuranneille, ha det så bra <3 !


... ja sen pituinen se.

Tack för den här tiden!

Helt underbart. Spännande. Kanonfint. Häftigt. Hmm... Coolt. Suveränt?

Vaikeaa on löytää yhtä tai vain kahtakaan sanaa, jotka riittäisivät kuvaamaan tätä kerrassaan hienoa kokemustani länsinaapurin huomassa. Kokemusrepussa matkaa kotiin kaiken omin silmin nähdyn ja kuullun lisäksi mahdottoman paljon uusia kiintoisia teoreettisia viitekehyksiä ja metodeja käytettäväksi. Suurin osa sellaisia, joita tuskin olisin vastaavansuuntaisessa basic-harjoittelupaikassa koskaan saanut, sillä osasta ei ollut kuullut edes oma ohjaava opettajani, joka sentään on taatusti enemmän kuin pitkän linjan ammattilainen. Tästä suuri kiitos erinomaisen työn tehneelle, alansa huikealle kehittäjätaholle, Mogårdille. Ni är underbara, faktiskt! Fantastiska ni <3 Hoppas vi ses igen någon gång i framtiden :) Ett stort tack till alla! 

Och det gjorde jag, faktiskt...

Tässä kohden on varmasti syytä kiittää myös muita tahoja, jotka tavalla tai toisella ovat olleet mukana mahdollistamassa hienoa seikkailuani. Aivan ensimmäisenä ehdottomasti isoin ja vailla rajoja oleva kiitos kuuluu luonnollisestikin kotiväelle, joka uskalsi päästää jonkinasteiseen toilailuun ja höpsöilyyn taipuvaisen äidin/vaimon perinteistä kahta viikkoa hieman pidemmälle retkelle - huomaatteko muuten, olen jäänyt eloon vastoin kaikkia todennäköisyyslaskelmianne! Nuorisojoukkojen vahdiksi jäänyt aviomies on varsin ansiokkaasti huolehtinut yhteisten lemmikkiemme ruokinnasta, (häkki-)kuljetuksista ynnä muista Never ending -kotisysteemeistä. Erityisen suuri plussapiste tilille tulee muuten siitä kuivausrummusta, jonka hän kävi melko nopsaan poistumiseni jälkeen hankkimassa :) Fiksu mies! Enpä uskalla arvellakaan, mitä muita hienouksia kotiimme olisi ilmestynytkään, jos taipaleeni olisi vielä jatkunut. Pitäisiköhän kokeilla...? Riisikeitin ois aika kiva.

Suuret kiitokset kuuluvat myös opiskelijaryhmämme kaksoiskansalaisuuden vuoksi sekä JAMKille että TAMKille:

JAMK-Pirjo ja TAMK-Tepa tsemppasivat kiitettävästi hankkimaan harjoittelupaikkaa, näköjään se tuotti tulosta. Siinäkin vaiheessa, kun itse ajattelin karheana jo unohtaa koko homman, tyrkkivät  opet ansiokkaasti eteenpäin. Kiitti vaan <3 !
Kiitos myös kansainvälisyyspuolen työmyyrille Armille, Katrille ja Sinille, jotka vauhdittivat hienosti aivan törkeästi mattimyöhäisen Free mover -opiskelijan taivalta ja mahdollistivat näin seikkailuni toteutumisen. Pakko kyllä sanoa, että hiki tuli myös itselleni niitä kuponkeja pikavauhtia täytellessä, joten olemme varmaan sujut siinä suhteessa...
Ruåtsinåpe Tomille kiitos varsinaisen alkusysäyksen koko Ruotsi-hommalle antaneesta hauskasta ja nyt aivan käytännössäkin varsin hyödylliseksi osoittautuneesta kurssista, kannustuksesta sekä avusta alkuvalmistelujen aikana. Kiva, että aivan ilmeisesti jaksoit aina ne melkoisen pitkätkin postit lukea :) On vähän vaikeuksia tuossa lyhytsanaisuudessa, juu-u.
TAMKin Sarille kiitos siitä, että suostui ottamaan minut vielä juuri lähdön kynnyksellä mukaan osaltani vajaaksi jääneelle ruotsin puhekurssille viimeistelemään valmiuksia. Niin hauskaa en muista millään live-oppitunnilla tähän mennessä olleenkaan, nauroin itseni ihan tärviölle :D  Hei TAMK, älkää sitten ihmeessä luopuko ainakaan siitä kurssista, jos haluatte lisätä opiskelijoidenne henkistä hyvinvointia!

Paljon kiitoksia myös kaikille muille, jotka olette kuuluneet "tukiryhmääni". Saamani viestit ja käydyt Skype-keskustelut ovat olleet enemmän kuin timantin arvoisia. En uskalla kuvitellakaan miltä tuntuisi, jos saman harjoittelun olisin suorittanut 80-luvulla. Olisi varmaan mennyt liki pari viikkoa pelkkään postin kuljetukseen per käsin kirjoitettu kirje ja viimeiset tukiviestit eivät olisi koskaan edes tulleet perille. Sou thänks! <3

Just det...ni kan inte föreställa er vad jag tänkte på då såg det här i april kl 07:59

Vaikka ehkä siltä vaikuttaa, niin tämä ei ollut silti vielä se ihan viimeinen kirjoitus. Loppuhyvästelyn aika tämän blogin osalta koittaa maanantaina, kun reaaliaikaisesti ajattelin kirjoittaa lopputervehdyksen lentokentältä. Tämä tosin sillä varauksella, että a) kenttä on tosiaan tällä kertaa avoinna, b) edellisen kerran turvatarkastajat eivät ole painattaneet minusta "Ei sitä narkomaania tähän koneeseen" -julistetta sekä c) nettiyhteydet toimivat.

Joka tapauksessa alkaa olla jo lähes på återseende, mutta kerran vielä kieltonne päälle eli maanantaihin...  :)

Sex...fem...fyra...

Yeeey, jag gjorde det!!!

Vähiin käy ennenkuin loppuu. Nedräkningen pågår...

Arviointikeskustelu on erinomaisen onnellisesti ohitse ja näin ollen harjoitteluni on virallisesti julistettu peräti kaksisivuisella (jisses vad lyxigt!) arvioinnilla päättyneeksi. MVG, tack till er alla :)) Kan bara säga detsamma om er, ni är grymma!! Valtavan hienojen kokemusten ja varkain karttuneen kielitaidon (prepositio-ongelmia ei oikeastaan lasketa, eikös?) lisäksi maanantaina kotiin matkaa kasa minulle lahjoitettua alan kirjallisuutta sekä pari DVD:tä - Tack så hjärtligt mycket! Vähän tässä voi jo juhliakin kai aloitella, sillä harjoittelun loppuraportti alkaa olla loppusuoralla ja JAMKin Kv-vaihtoraportti Asioon sekin hyvässä vauhdissa. Tavoite on selkeä: maanantaina alkaa loma. Punkt slut.

Tässä kohden alkaakin olla jo melkoisen ambivalentti tunnelma. Toinen käsi on jo avaamassa alaovea, toinen vielä kirjaa pyykkivuoroa kalenteriin. Ni glömmer väl inte att putsa torktumlaren, va? Bussikortilla olisi vielä matkustusaikaa, mutta toisaalta nyt on paljon jo nähty. Anders, min favoritförare: jättetack för Drängarna-information! Kaupassa täytyisi kai vielä poiketa hakemassa ainakin suodatinpapereita, vaikkei niitä tarvitsisi enää kuin muutaman kappaleen. Godisråtta-tilstojakin täytyy varmaan osaltaan kohentaa. Hej Lena, glöm inte att skaffa mer gräddkola dit - ni vill ju inte förorsaka ett himla hallå, eller hur? Och tusen tack för Fruktkusar. Ja vielä tässä ehtii oikeastaan käydä heippaamassa väkeä lähityöpaikoilla. Anette, Emma, Susanne, Eva, Harry, Monika, Santiago, Marianna, Jackie, P-E, Lars, Freddy, Anna, Lena, Linda och alla andra härliga människor som jag haft äran att bekanta mig. Jag kommer att sakna er, faktiskt. Som sagt så tror jag att vi ska återträffas...

STOR TACK för böckerna!

Niinpä niin. Jaksan töin tuskin odottaa edessä olevaa kulttuuriin sopeutumisen U-käyrän seuraavaa versiota, jälleensopeutumisen eli W-käyrän alaspäin viettävää rataa... Paluu tulee olemaan samaan aikaan sekä erittäin riemukas että käsittämättömän ankea. Onneksi olen ymmärtänyt hankkia itselleni isommista vieroitusoireista selviytyäkseni pinkan aikakauslehtiä, Tre Kronor -sukat (heh, todellakin!) ja töihin "Kan innehålla spår av rester" -sarjan eväsrasian. Puhelimeen on ladattu kasapäin tunnelmaa nostattavia, hyväksi havaittuja Ruotsi-biisejä. Ehkäpä se tästä iloksi muuttuu, ainakin tämän biisin välityksellä viimeistään: "Jösses lilla flicka" :)

Jösses lilla flicka hur kan du ha blitt så snygg?
Mor din är så ful säg mig är far din lika stygg?
Varför ska du gå din väg, var det nåt jag sa?
Du har säkert rätt det kanske inte lät så bra...

Sverige i fokus

Tässä toukokuun aikana olen saanut ilokseni olla mukana seuraamassa tapahtumia, joista harvemmin pääsee osalliseksi millään tavalla. Nämä tapahtumat ovat puhuttaneet täällä lähes kaikkia ja kaikkialla, ja siksi minäkin olen niistä saanut osani ja hyvä näin. Ruotsin jääkiekkojoukkueen tappio MM-kisoissa, prinsessa Estellen kastetapahtuma sekä Loreenin Euroviisuvoitto ovat poikineet mielenkiintoisia keskusteluja, ja olen mielenkiinnolla seurannut niitä paitsi työpaikallani myös lehtien ja television välityksellä. On ollut hauskaa nähdä paikallisreaktioita jopa aivan reaaliaikaisesti. Kiitos siis erityisesti työporukalle, joka Estellen kastetilaisuuden aikana osasi kertoa monia jännittäviä yksityiskohtia kuningasperheen elämästä :)

Ja asiaan sitten, tällä kertaa jälleen -sori- ruotsiksi, jotta tulee tuota kirjoituspuoltakin taas treenattua. Vielä ehtii, vielä ehtii...



Under maj jag haft ett otroligt fint tillfälle att iaktta sådana händelser som vanligen inte sker. Det har varit tre överlägsna höjdare som självklart påverkade mig också, åtminstone indirekt. Händelserna var sällsynta, berörde hela svenska folket och på så sätt kom fram nästan överallt. Att vara med på allt kändes häftigt!

Tre Kronor. När Tjäcken fällde Tre Kronor i kvartsfinalen  blev det "värsta fiasko på 10 år". "Superfiaskot", rubricerades det i tidningarna och på TV. Detta hockey-VM skulle ha blivit en triumf för svensk hockey men det blev inte. Truppen med 16 NHL-proffs i laget gjorde en besvikelse på isen. Bilden från år 2002 i Salt Lake City OS revs upp och rubriken upprepades det igen: "Skyldiga - de svek sitt land". Ganska grymt... Och detta ska jag inte översätta på finska: jag höll tummarna för Tre Kronor (ja, förlåt mig) för det skulle ha varit fint att se med egna ögon hur svenskar festar segern... :)

Det kungliga dopet. Besvikelsen kompenserades av en lycklig tilldragelse, Prinsessan Estelles dop i Slottskyrkan. Inför Estelles stora dag diskuterades om allt möjligt gällande dopet: vilka som är bjudna eller inte, dopklänningen, dopkronan och dopvattnet som kungen personligen hämtade från en källa på Öland. Det var förväntan i luften verkligen. Alla funderade på om Estelle skulle skrika sig igenom hela dopet som moster Madeleine i sin tid men vad gjorde dagens pyttelilla huvudperson?  Sussade och höll sig helt lugn under det. Med lilla Estelle skapades det också nya doptraditioner när kronprinsessan Victoria och prins Daniel plockade Karl XI:s prinsvaggan istället för prinsessvaggan. Så Estelle blev den första prinsessan under Bernadottedynastins epok att ligga i denna imponerande barockvaggan. En annan överraskning var att efter dopet gick kronprinsessparet ut på slottsgården för att visa upp den nydöpta prinsessan för folket. Härligt!


 
Loreen. Euphorijaaaa!! Alla blev svettiga av nervositet och undrade i förväg om Loreen som storfavorit skulle hålla för trycket och det gjorde hon. Förväntningarna var enormt skyhöga, men 13 års väntan var över då "Europas hetaste, snyggaste och sötaste" brud  sopade golvet med de andra medtävlarna och skrev in sig i historieböckerna. "Det här är lika stort som ABBA", skrevs det i tidningarna som var fulla av bilder av den överlyckliga vinnaren som kysser pokalen och jublar med det svenska teamet. Segerrusiga människor festade i fontäner, viftade flaggor och sjöng ut "Euphoria". Jag själv hyllade också Loreen, låten var ovedersägligen världsklass. Så grattis på det, så jävla kul!