VårRuset Norrköping

Jättetack, tjejer!

Työtoverit ensimmäisestä harjoittelupaikastani  pyysivät mukaan Norrköpingissä tiistaina juostuun naisten myöhäisillan  hölkkätapahtumaan, enkä tietenkään tästä voinut enkä halunut kieltäytyä. Tarjolla oli sentään mahdollisuus juosta työpäivän päätteeksi vuorokaudenaikaan nähden itselleni täysin riittävä, ytimekäs 5 km:n iltalenkki hauskassa seurassa keskustan katuja MoGårdin  samispaidoissa hölkkäillen. Tapahtuma on kuulemma jokavuotinen traditio, joka järjestetään 16:ssa kaupungissa kesän kynnyksellä ympäri Ruotsia, ei tosin samana päivänä.



Mielessä kaiversi kyllä kieltämättä tietoisuus seuraavan aamun edessä olevasta itselleni jokseenkin sopimattomasta yhtälöstä: klo 19 alkava juoksu ja adrenaliini + yhteinen picnic-kori juoksun jälkeen + olemassaolevat univelat + aamun klo 05:15 herätys = Jag ska springa mot en säker död. Aivan lähimuistissani olikin valmiiksi kokemus eräältä aamulta, kun  erehdyin valvomaan melkoisen pitkään ja mikä oli lopputulos? Keitin aamukahvit ilman kahvipannua. Havahduin kahvia lainehtivaan pöytään vaiheessa, jossa puolet oli näyttävänä lammikkona lattiaa kohden vauhdilla suunnaten - ja minä sentään istuin siinä keittimen läheisyydessä. Toisaalta en kuitenkaan ilmeisesti ole strategisesti hyvästä sijainnistani huolimatta ollut hereillä eli ehkä tätä ei lasketa?

Huhh, snart ska det bli över

Onneksi lähdin mukaan. Huolimatta eilisen päivän kognitiivisen toimintakykyni huomattavasta laskusta sijoitus oli enemmän kuin kannattava. Tunnelma 10 000 muun reippaan naisen seurassa oli mieleenpainuva, eikä katujen varsilla olleista kannustusjoukoista ja bändeistä ainakaan haittaa ollut. Tärkeintä tässä(kin) oli yhteinen viihtyminen, hauskanpito ja muihin osallistujiin tutustuminen, ei nopeasti maaliin pääseminen. Tisdagsmys?  Viihteestä keskellä viikkoa tällä iällä tosiaan vain valitettavasti seuraa useita ongelmia, eikä tämäkään kerta ollut poikkeus. Sori, Jamkin hauskasti kansainvälisen monikulttuurisuuskurssin keskusteluryhmän jäsenet... Je suis vraiment désolé, I´m really sorry, jag är väldigt ledsen osv. Itsekin ihmettelen, kuka nimissäni näkyvät ruotsin ja englannin kielen sekoituksesta muodostuneet tekstit on oikein kirjoittanut. Mutta jos tietäisitte miten kauan niiden kirjoittamiseen meni ja miten suuri kuntoutuksellinen arvo liikuntatapahtumalla itselleni oli, antaisitte ihan varmasti anteeksi.

Seuraavaa toimintakyvyn laskun hetkeä silmälläpitäen ohessa video, jossa opastetaan yhden tärkeän ruotsin kielen sanan opettelemiseen ja käyttöön. Kyllä tälläkin varmasti melko monessa paikassa pärjää, jos muuhun ei juuri hetkessä kykene?